Älä tuomitse

Mua stressaa, ahdistaa huominen, tai periaatteessa mua ei stressaa eikä ahdista yhtään koska mulle on ihan sama. Mua ahdistaa ja stressaa mun asenne huomiseen. Miten mä voin olla näin välinpitämätön. Toisin sanoen uusinnat odottaa syksyllä, nyt ei tää mun ns. Motivaatio vie mihinkään kun ei mulla ole motivaatiota. Tää on tosi ahdistavaa kun on tämmönen asenne. Pitäis vaan pakottaa ittensä lukee mut vaikka pakottaisin nii ei se tieto jää päähän. Mua ei nyt vaan kiinnosta! Onhan täs paljon tapahtunukki mikä on hidastanu mun opiskelua enkä oo saanu kursseja kasaa ajoissa. Ja siks mua ärsyttää ihmiset jotka kommentoi että etkö sä vieläkään valmistu. Kärsikää puol vuotta kylkikivuista nii että ette pysty liikkumaan, itkette öisin ku sattuu. Lääkärissä saat erilaisia diagnooseja joista kaikki vääriä. Sulle soitetaan tunnin varotus ajalla että tuu leikkaus pöydälle. Käyt 2 kertaa viikossa labroissa ja lääkärissä. Oot viikon sairaalassa, käyt kaikki mangeettikuvaukset,tietokonekuvaukset yms. Yksin läpi. Sulle sanotaan että sulta löyty kyljestä jotain 8cm pitusia pesäkkeitä. Pelkäät joka aamu et lääkäri tulee kertomaan että sulla on kasvain niinku isosiskolla oli sun iässä. Tiedän että joillaki asiat vielä huonommin mut mä en oo mikään kauheen vahva ihminen ja toi kokemus imi musta paljon. Vei voimia ja sen takia koulu kärsi puol vuotta. Kukaan ei oo ketään tuomitsemaan jos ei tiiä mikä sen asian takana on. Kaikki ei vaan ole yhtä vahvoja.
Avautuminen.heh. Ärsyttää vaan joidenki asenteet.
Älkää siis tehkö johtopäätöksiä tai tuomitko jos ette oikeesti tiiä miten asiat on.
Mä meen nyt lukemaan, ehkä mun päähän tarttuu vielä jotain tietoa,hah!tsemppii kaikille kirjotuksiin!
Ah kirjotusten jälkee nyrkkeilemää,what could be better!

Xx lola