Mutta viime reissusta, se oli ensimmäinen kerta pitkää aikaa et matkustin yksin kaverinkaa, maahan mis en ennen oo ollu. Onneks amalille Lontoo oli tuttu paikka. Lennettiin Heathrowlle ja sieltä matkustettiin metrolla varmaan kaks tuntia määränpäähän, missä asuttiin. Asuttiin Amalin serkun luona, talossa joka oli ennen kirkko. Amalin serkku asu yläkerrassa sen pojan kanssa joka on ihan äärimmäisen söpö.Mutta siis se poika oli joku 4 vuotias sillon. hah. Saatiin oma huone, ja ensimmäinen yö meniki mahtavasti, nimittäin alakerrassa asu joku britti mies joka varmaan hakkas sen tyttöystävää ja soitti musiikkia ihan täysillä ilta kymmenestä aamu viiteen, välil seittämäänki asti. Ja siis mä tarkotan tota ihan täysillä niin IHAN täysillä. Yöt meniki usein silleen että kolkutettiin lattiaan jollain luudalla ja se kolkutti takas kattoon. Mut ei mikään ei auttanu. Ja se musiikki oli vielä älyttömän huonoa. Siin meni sit monta yötä valvottaessa.
Aamusin syötiin ja lähettiin Amalinkaa liikkeelle joskus kahentoista aikaa aamulla. Kierreltiin ympäriinsä, Amal näytti paikkoja. Siis onneks Amal osas liikkuu siellä koska muuten oltais oltu ihan lost. Mä en muuta tehny ku seurannu. Nyt tällä kertaa voisin opetella että jos joskus sinne muutan niin löydän oikeisiin paikkoihin.
Asuttiin kaks viimistä päivää Amalin tädin luona, jolla on 10 lasta. Huh, se oli jotain niin ikimuistosta! Ensimmäisenä italana, seittämän lasta laitto lettejä mun hiuksiin, se kuva oli niin järkyttävä että en edes viiti julkasta sitä. Säästytte järkytykseltä! Tavattiin myös paljon uusia ihmisiä, melkeen löysin miehenki sieltä.Hah. En varmaan koskaan oo shoppaillu niin paljon kun tolla reissulla. Siellähän menee hulluks kun näkee sen kauppojen paljouden! Ja kyllä me syötiin välillä muuallakin kun mäkissä. Hah.
Koko reissu oli niin ikimuistoinen, mä en ikinä tuu unohtamaan sitä. Kasvoin ihmisenäki, tutustuin uuteen kulttuuriin nimittäin asuin koko reissun ajan somaleiden luona. Ah sompputee, rakastuin. Musta tuli avarakatseisempi. Ja voi Amal parkaa kun se joutu busseissa aina tulla ylös istumaan koska mä halusin, se oli musta niin hauskaa.
Kun me oltiin arlandan lentokentällä matkalla kotiinpäin, niin meitä kuulutettiin siellä. Oltiin jääty hengailemaan väärälle puolelle ja kaikki oli odotellu meitä mm. passintarkastuksessa. Ja kun tultiin suomeen niin täälläki mua odotti yllätys, ah memories.
Ens reissulla käydään roller discossa ja paljon muitaki suunnitelmii! Ah cant wait! hah kuvia olis oikeasti noin 550 kappaletta, ja heh löytyis pari videooki mutta saatte tyytyä näihin. Jotain yksityisyyttä, en haluu paljastaa kaikkea.
Mut nyt tulee taas kunnon kuvaputki! Nauttikaa lontoosta, pieni matka lontooseen!
Seuraavaa reissua odotellessa!
xx lola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti